Terapiat etulinjaan -hankkeen Samuli Saarni ja johtajaylilääkäri Tuula Metsä kirjoittivat Helsingin sanomien vieraskynässään 19.4.2023, että terapeutteja pitää kouluttaa Suomessa tuhansittain, jos mielenterveyspalveluiden kriisiin halutaan vastata. Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen vastasi mielipiteessään 20.4.2023, että Suomessa on kymmenientuhansien sote-ammattilaisten vaje ja kysyy, mistä otetaan vaaditut tuhannet terapeutit.
Samaan aikaan Suomessa valmistuu jatkuvasti ratkaisukeskeisiä lyhytterapeutteja Helsingin Psykoterapiainstituutin ja Lyhytterapiainstituutin kouluttamana. Meillä siis on resursseissa ja valmistumassa merkittävä määrä koulutettuja terapeutteja. Moni lyhytterapeutti on alanvaihtaja, eli he eivät usein ole pois sote-osaajista.
HPI:n kaksivuotinen lyhytterapeuttikoulutus (60 op) sisältää laajasti ratkaisukeskeisten terapiamenetelmien opiskelua ja HPI:n opiskelijana kuvaisin opetusta todella laadukkaaksi ja opiskelijoiden motivaatiota erittäin korkeaksi. Opintoihin kuuluu mm. kattava ammattikirjallisuus, yli sata 45 minuuutin sessiota terapia-asiakkaiden vastaanottamista, sekä eri psykoterapiamuotojen opiskelua. Käytännön esimerkkinä sisällöstä opintoihin lukeutuu kahden päivän ajan itsemurhien ehkäisyä aiheeseen erikoistuneen John Hendenin johdolla.
Terapian tarve näyttäytyy meille terapiaopiskelijoille siten, että harjoitusasiakkaita löytyy niin paljon kuin jaksamme ottaa vastaan. Olemme huomanneet terapiatyötä tehdessämme, että monen asiakkaan tilannetta saadaan parannettua, tai tilanne ratkaistua jo lyhytterapialla. Toisaalta osaamiseemme kuuluu keskusteleminen sopivasta terapiamuodosta asiakkaan kanssa, jos tilanne ei helpotu, tai jos terapeutin ja asiakkaan välille ei synny luottamuksellista suhdetta.
Työllistymistämme vaikeuttaa kuitenkin se, että lyhytterapeutti ei ole Valviran suojaama ammattinimike, eikä terapiaan siten pääse Kela-korvattuna kuten kuntoutuspsykoterapiaan. Epävirallisuudesta johtuen toiminta on myös alv-velvollista.
Lyhytterapeuttiyhdistyksen kyselyn mukaan 53,3 % lyhytterapeuteista koki asiakashankinnan olevan suurin haaste terapeuttiuralle. Yhdistys järjestää tällä hetkellä jäsenilleen koulutusta palvelumuotoilun saralla helpottaakseen asiakashankintaa. Meillä on siis Suomessa sekä asiakkaita, jotka ovat terapeutin tarpeessa että terapeutteja, jotka tarvitsisivat asiakkaita. Jos lyhytterapeutit eivät pysty työllistämään itseään, he tulevat herkästi vaihtamaan alaa.
"Meillä on siis Suomessa sekä asiakkaita, jotka ovat terapeutin tarpeessa että terapeutteja, jotka tarvitsisivat asiakkaita"
Onkin absurdia, ettei lyhytterapeuttiresurssia hyödynnetä osana julkisten mielenterveyspalveluiden tuottamista. Lyhytterapeutin nimike tulisi virallistaa ja tuoda julkisen tuen piiriin. Jokaista mielenterveyspotilasta tai elämänkriisin kanssa kamppailevaa ei kannata laittaa kuukausien jonoon ja vuosien kuntoutuspsykoterapiaan. Jos asiaa verrataan terveyspalveluihin, lyhytterapiaa kannattaa ajatella ensihoitoyksikkönä, jolla voidaan auttaa osaa asiakkaista ja joka ohjaa sitä tarvitsevat tapaukset "lääkärin", kuten psykoterapeutin vastaanotolle.
Suomessa pitäisikin toteuttaa kokeilu, jossa terapia-asiakkaat pääsisivät tuettuna matalalla kynnyksellä lyhytterapiaan. Näin moni asiakas ei päätyisi koskaan psykoterapiajonoon asti. Samalla asiakkailta voitaisiin kysyä lomakkeella kokemusta lyhytterapian onnistumisesta ja näin saada tietoa lyhytterapian toimivuudesta osana mielenterveyspalveluiden tuottamista.
Helsingin Psykoterapiainstituutin opiskelijat opiskelivat 9.-10.5.2023 kahden päivän ajan itsemurhien ehkäisyä asiaan erikoistuneen britti John Hendenin johdolla.
Johannes Puro, FM, lyhytterapeuttiopiskelija